Well I guess I shall give this a go, see how it goes..

I'll do a combined entry of day 01 and 02, since I really don't feel like doing 03 (and anyway, 01+02 = 03 ain't it?), so I shall skip that and I'll be right on schedule! ... For now.

Day 01 | Your favorite song
Day 02 | Your favorite movie
Day 03 | Your favorite television program
Day 04 | Your favorite book
Day 05 | Your favorite quote
Day 06 | Whatever tickles your fancy
Day 07 | A photo that makes you happy
Day 08 | A photo that makes you angry/sad
Day 09 | A photo you took
Day 10 | A photo of you taken over ten years ago
Day 11 | A photo of you taken recently
Day 12 | Whatever tickles your fancy
Day 13 | A fictional book
Day 14 | A non-fictional book
Day 15 | A fanfic
Day 16 | A song that makes you cry (or nearly)
Day 17 | An art piece (painting, drawing, sculpture, etc.)
Day 18 | Whatever tickles your fancy
Day 19 | A talent of yours
Day 20 | A hobby of yours
Day 21 | A recipe
Day 22 | A website
Day 23 | A YouTube video
Day 24 | Whatever tickles your fancy
Day 25 | Your day, in great detail
Day 26 | Your week, in great detail
Day 27 | This month, in great detail
Day 28 | This year, in great detail
Day 29 | Hopes, dreams and plans for the next 365 days
Day 30 | Whatever tickles your fancy

( Day 01 and 02 )

ALSO!!!! I am such a no-life that I made another AMV. It turned out a lot better than I thought, never really imagined it could even reach the same level as the first one I made, but I am mighty proud of this as well. So do watch. :)

CANAAN - I'm Not Dead by P!nk.


I have already received a request from my friend for yet another AMV, but I think I shall leave that for later before I really fall behind on assignments miserably haha.

Still no luck with the tickets.. I am going mental here. But it doesn't hurt so bad anymore, I have to say I was really touched today when I was talking about it and Maria said that it's a huge shame and that she would have really wanted to see Utada too. I thought I was completely alone in this and frankly I was kinda scared to even suggest to anyone that maybe they could come along if I go, as I figured no one for sure would've.. but she even said she's willing to pay more than she normally would for a concert since this is quite the rare opportunity. :) Aaaw. I definitely understand newwie and Kent a lot more these days than I used to. <3

Okay so. Now for the real reason I decided to update here now. I registered on youtube today for the sole purpose of sharing my great masterpiece to the world, for example by putting it on this entry! This is the first AMV (anime music video) I have ever made, so I would really appreciate some comments (read=compliments) from you all! I am mighty proud of it as the lyrics and the scenes go so well that it had me laughing throughout the whole process of making it. :)



OH and if you are on youtube as well, do add me to your friends (www.youtube.com/rjokami)! .. If I am considered a friend that is. :<

And btw, lumikello, I am going to force you to watch CANAAN (the anime I made my amv from) whenever you decide to pop by and visit, you like it or not! I am totally in love and obsessed with it at the moment, it is definitely one of my top favorites if not the very top one actually. It is only 13 episodes long so should be doable. :)

Well since I promised newwie that I'd write a new entry, here it is!

I CAN'T BELIEVE IT; I REFUSE TO BELIEVE IT. I have been obsessing about Utada Hikaru (like you've probably noticed) more than ever lately, and what happens? A great wave of excitement and major disappointment all in one intake of breath! You see, I happened to stumble upon the info that SHE has a GIG in LONDON, the only gig she ever has had in Europe, next February. The chance of a lifetime - AND IT'S FKIN SOLD OUT. This would've been fine if I was like even a week late in finding out about this, but for once I was actually right on time, and still I missed out. Tickets went in less than a few hours. GODDAMMIT. Every time I think about this I get angry. Okay sure, there are a couple of tickets on sale at the moment, for £300............ Someone somewhere really hates me. Utadaaaaa, I wanna see you.... my heart aches, it aches......

On a brighter note, we went paintballing last Sunday and it was amazingly fun! My aim was a lot better than I thought and I even managed to score my team most of our points (sadly we did lose anyway) by capturing a flag and poling a few hoops. I was running around crazy and I felt like Rambo, honestly. I did fall prey to quite a few headshots though, resulting in me eating some paint, but was definitely worth it! Though now in hindsight I am not quite sure, as I can barely walk with these aching thighs of mine and stairs especially really really kill me...

Today I went to the University only to find out that our lecture was cancelled, so I got to go home right away. I walked a bit with Billy and I was complaining about the cancellation and he just stated that it was worth coming just to be able to kiss me today. Ehehehee. :3

Which reminds me, I finally told my parents about him last weekend, woop woop. And ah, the avalanche of questions that followed....

I am too much of an otaku these days. Blargh.

I have been stressing a lot about schoolwork lately. I feel like I am not getting anything done no matter how much I try and it makes me feel really horrible. I think the main reason for my stress is the fact that i got so many As last year that I kinda feel pressured to keep up the high standard. But stressing like this isn't going to get me there is it? I try to take a deep breath, and remember that at this point last year I hadn't done much work yet either. So you can do it Roosa, KETTOBASE!

It's good though, that there are little things that make me feel so much better:
- Utada Hikaru has been a total lifesaver, I am so in love with her. Can't really expect anything less from her, her music was a great help for me when I studied for my math finals too! I watched this video of some enthusiastic fan trying to grab her ass unsuccessfully while getting his picture taken with her, and my friend newtype510 said that if it was me, I'd have pounced on top of her before the security guys had a chance to react... That is probably quite close to the truth, I admit.
- Every time mom calls I just feel really happy.
- Every time my Billy does/says something cute I get a Rena (Higurashi no Naku Koro ni) moment and just wanna squeal and say "I wanna take joooo home~!". This is what I mean: http://www.youtube.com/watch?v=BcyueUVeuJ8.
- MY friends, what would I do without them I wonder? :)


Got this from newwie!
* Reply to this meme by typing "WORMS" (why worms tho, I think WALRUS would be more fun!)
* I will then give you 5 words that remind me of you.
* Then post them in your LJ and explain what they mean to you.


( This is Me )

Istuttiin tänää bussissa käsi kädessä.

Well since I got tagged by lumikello, I have no choice but to obey and do my part.. I'm easily manipulated like that. o:

( Sexy List )

Okay so, I have to say I had the weirdest conversations in a while tonight when we went to the pub.

Topic #1: About killer condoms and Germany. Do they sell killer condoms in Germany and which participant do they kill, the wearer or the "receiver"?
Conclusion: Arla will investigate the matter if she goes to Berlin in January.

Topic #2: About closets, Shakira and Narnia. They showed the She Wolf video at the pub, and as she sings in the chorus "There's a She Wolf in the closet" I commented that she's so far in the closet that her ass shows up in Narnia, and that's how it all began.... like, if you're stuck in Narnia, how do you get past Shakira's ass to get to the closet, do you have to go through it?
Conclusion: You don't have to go through Shakira to get to Narnia, and Shakira's ass is not in Joni's closet.

Topic #3: About me and sandwiches. If I was sandwich filling who would be the bottom half of the bread and who'd be the top half? And is it actually the top and bottom half or front and back half?
Conclusion: No conclusion.

Topic #4: About origins of shoujo-ish anime. Are most shoujo-ish animes based on hentai games or not, and how can you know if you don't have any knowledge of such games? More importantly, do you even WANT to know?
Conclusion: Me and Maria resolved everything by acting out this sequence, without actual props mind you: www.youtube.com/watch?v=WU3JVJHWoIw, and YES that indeed resolves everything.

Topic #5: About temporary pain and continuous temporarity. Joni said he had snorted salt once and it caused temporary pain. Is all pain temporary and even if you're in pain all your life, is it still temporary since (presumably) it'll end once you die?
Conclusion: Pain is temporary to the point where you are in pain more often than not, in that case not feeling pain is what is temporary.

Topic #6: You don't give a fuck?
Conclusion: Sometimes.

In truth, because I knew how to fly,
I feared the time when I had to flap my wings, and forgot about the wind

oblivious
where should we head to?
the mirage that we can see from far away
in due time, it will reflect our futures
in trepidation

When two hearts that have lost their oasis nestle each other,
only then, will true sadness spread its wings

oblivious
in the middle of the night
just like dreaming of the midday shadows
we will definitely fall
into the light.

Some day, together with you, we will forget
the night, the morning, the afternoon, the stars, the dreams
the summers, the winters, time, the winds,
the waters, the lands, the sky...
we go further in the destiny...

oblivious
stay beside me alright?
this silent love is going to start
someday, while trembling
we will proceed into our future -

oblivious
where should we head to?
let's run away into the midst of the distant waters
With a beautiful voice
let us sing about
our future...



I wonder what it is with me and these kind of songs these days.
In any case, I love this song as well. :D

Okei, eli siis, juu. Alotetaampa ihan alusta..

Mulla oli kesällä suunnitelma. Mun luennoilla on yks semmonen poika, johon en ollenkaa kiinnittäny jostain ihme syystä huomiota viime vuonna. En oo vielkä keksiny mikä se syy vois olla, mutta niin vaan oli. Lisäsin sen sitte ihan muuten vaan facebookissa toukokuussa vaik en ollu siis koskaan jutellu sille, tiesin vaa et se oli mun luennoilla. Kesällä sitte kommentoitiin toistemme quiz-tuloksia ja mitä lie ja vasta sillon tajusin sen olemassaolon kunnolla. Ja mietin et haa, oispa hauskaa jos...

Noh, mua sitte mietitytti aikalailla, että mitäs sit ku ollaan taas täällä Worcissa, ollaanko taas niinku ekana vuonna eikä huomata toisiamme, vai oisiko asia muuttunut? Ja asia oli muuttunu tosiaankin... heti luentojen alusta asti se jotenki aina sattu istumaan mun viereen. Se liitty myös WIN:iin ku mä pyysin, hih.

Tokalla viikolla kävin sen luona kylässä, ku se oli tehny sushia sillä nimittäin ahneen olemukseni tapaan halusin päästä osalliseksi sen syömisestä. Olin siellä aika pitkään. Ja mua huvitti. Mua huvitti ankarasti. Arvelin etten mä ollut ainoo jolle oli kesän aikana tullu jonkin moisia ajatuksia... ja mua huvitti. Toisaalta mun teki mieli vaa juosta kiljuen pakoon, koska mua ahdisti jostain syystä hyvin paljon se, että asiat vois mennä näin helposti. Ja mua ahdistaa vieläkin. Ja mua vähän pelottaa et oon tyhmä ja juoksen vaa sen takia karkuun....

No, tänään sitte oli ne tän viikon ekat ns. "treffit", jotka sitten lopulta oli ihan treffitreffit. Menin taas käymään sen luona ja meidän oli tarkotus syödä ja katto leffa. Kuten siis tehtiinkin, don't get me wrong. Tosin aluks vaa juteltiin... ja sit.. ja sit... se yhtäkkiä hiljeni ja pussas mua ja mielessäni karjahdin "ARRGGHHHHH" ja teki mieli taas vaihteeks juosta karkuun, mutta hillitsin itseni. Ja no, ehkä tää tästä. Se saatto mut mun kujan päätyyn ja halas mua sillai niinku mä olisin arvokkain asia maailmassa. ARH, Mä en saa olla tyhmä. Roosa muistaa nyt, ettei saa olla tyhmä eikä tehdä mitään tyhmää. Hengitän vaa syvään, enkä tee mitään tyhmää. Ei mitään tyhmää. EI TYHMÄ.

Nyt se laitto facebookissa et oltas yhes, ja mun tekis taas mieli vaa hypätä ikkunasta ku ahdistaa. En siis vielä ole confirmannut, mutta kai se pitäs tehdä...

Ja siis vaikka mua ahdistaakin ja mitä lie, nii kyl mä siit tyypistä tykkään. Mä oon vaa tämmönen urvelo, joka ei oo tottunu siihe et asiat vois joskus mennä vaa putkeen..

Okei, joo mun "kirjotan sitte huomenna" vähän veny, mut ainakin sain hienon layoutin itelleni väsättyä tänne ja oonki täällä taputellu itteäni olalle siitä hyvästä jo viimeset pari tuntia. Hyvä minä!

Mutta joo, asiaan. Yritän ny tähä suht tiivistetysti kirjata joitakin tärkeitä asioita.

Kovan taiston ja odotuksen jälkeen meille vihdoin tuli toissaviikolla netti ja kaikki oli taas vaihteeks mun ansiota. Voisin tästäkin hyvästä onnitella itseäni. Konffasin jopa sen meidän nettipurkin nii mulla on ylinvoima sen käyttöön, eli periaattees voisin disconnectata kaikki muut netistä ihan millo haluun. Ah, the power! Mut joskus ois kiva ettei mun tarvis ihan kaikkee hoitaa.. hoh.

Mä en kauheen hyvin oo vielä onnistunu sopeutumaan siihen, et koulu on alkanu ja läksyjäkin pitäs tehä. Mä toivon et tää johtuu vaan siitä et kestää jonki aikaa päästä kesän laiskuudesta normireippauteen, mut sais kyllä pikkuhiljaa alkaa sieltä tulla.. oon laiska paska enkä haluis olla. Ainaki mä oon ny paremmis väleis kaikkien computing-opiskelijoiden kanssa ku oon vähä aktiivisempi ollu siltä kannalta nyt tänä syksynä.

Mun pitäs huomenna mennä ostamaan ittelleni siistit housut tai jotain vastaavaa, ku sinne scholarship-tilaisuuteen on formal-pukeutuminen. Rasittavaa. Mut kyllä sitä £1000 edestä voi ton verran edes nähdä vaivaa, siis sen tuskan ja työn lisäks minkä ansiosta mä oon ylipäänsä sitä nyt saamassa. Mut ihme juttu kyl, koht mä oon suht rikas, enkä vieläkää oikein pysty kunnolla sisäistämään asiaa.

Päätin olla vähän realistisempi sen work placement asian suhteen, ku mitä alkujaan aioin ja ajattelin tähdätä Bristolin HP:lle, siis Hewlett-Packardille, jonkun pelifirman sijaan, ku isukilla on sinne jotain suhteita. Ehdinhän mä niitä pelifirmoja häiriköidä sitten myöhemmin, kun mulla on jo jotain kokemusta IT-alan maailmasta. HP:lla sentään ois hyvä palkka taattu (olikoha jotai £15000 koko ajanjaksolta?)ja voisin kuitenkin jatkaa Worcissa asumista, kun Bristol on sen verran lähellä.

Meillä on aika mahtava idea ensi kesän Animeconia varten, ja ah, en vaan malta odottaa!

Kuulemma viime yönä känninen Allu oli kovasti ettiny mua mesessä ja onnekseni en sattunut olemaan paikalla. Juttelin kyllä sen kanssa jonkin aikaa tänään päivällä ja olin aika ylpeä itestäni ja kuinka vähän mä oikeesti välitin. Ihme tyyppi kyllä, ku sille tulee näitä "täytyy puhua Roosalle" -kausia, tosin onhan se toisaalta ymmärrettävää, ku mä oon elintärkeä osa kaikkien elämää, mutta silti..

Mul on täl viikolla luvassa kahet ns. "treffit". Hihii, aika jänskää. :)

Siitä sitten enemmän ensi kerralla..

Hmmmm... I guess I should post a new entry.

And no, this one doesn't count.

Maybe tomorrow I'll do that.

In the meanwhile though, I'll leave you with the song I am currently obsessing about:

Mä en jotenkaa vaa vieläkää pysty uskomaan sitä et Michael Jackson on kuollut. Ei sitä koskaa aatellu et se oikeesti menis joskus niin tekemään ku se on kuitenki aika paljolti liioittelematta ollu osa mun elämää alusta alkaen. Mut nyt sitä ei oo enää (tietty sen musa tulee elämään ikuisesti mut)ja mä en pysty edes sanoin kuvaamaan miten paljon mua harmittaa etten mä kerenny nähdä sitä livenä edes kertaalleen. Ja oikeesti miten tekopyhää paskaa se on ku ihmiset nyt ylistää sen maasta taivaisiin vaik sillo ku se oli viel elos nii ne vaa paheksu sitä ja kritisoi sen puuhia? Siis oikeesti, se mies ois ansainnu sen et ihmiset ois maininnu ton asian jo sillo ku se oli viel elävien kirjoissa, ja must tuntuu et se ois ollu jotai mitä se ois halunnu ja tarvinnuki kuulla...

Tää viimenen viikko on ollut suhteellisen merkillinen.

Viimeisenä päivänä Worcissa käytiin siellä kiinalaisessa buffetissa ekan vuoden päättymisen kunniaksi. Saatatte ehkä muistaa, et sillo aikoja sitte se yks tarjoilijatyttö sieltä bongas mut Trampsissa ja tervehti sen takii et se tunnisti mut buffetin asiakkaaks. Niin no, nyt se sitten oli ensimmäistä kertaa sen jälkeen töissä silloin ku mä olin siellä syömässä. Se oli aika mukavaa ku se tuli siinä sitte yhessä vaiheessa juttelee (vähä enemmän ku oisin odottanu) ja sanoin sille sitten et on mun vika päivä maisemissa ja se järkytty kovin ja kysy et enkä mä tuu enää koskaan takasin, hihi. Vastasin et tuun takas kyl sitte syyskuussa ja se vaikutti suht helpottuneelta. Hauska että mun läsnäolo on sille nii tärkeetä. :D

Sit sillo aikasin aamulla ku lähettiin nii yks kiva poika nosti mun ison matkalaukun junaan ja istu sitte meidän kaa samalle riville mut toiselle puolelle käytävää. Sen koko matkan se vilkuili mua ja katto aina muualle jos Maria huomas. Sit siin ku se jäi ennen meitä nii se sano moi siin ku se lähti. :)

Aika jännää sinänsä, en sillai aatellu et tyyppeihin vaa rändömisti tutustus tol taval, vähän niinku sex and the cityssä.

Hoh hoh, sit ku lentokoneessa vaihdoin Suomi-SIM:in takas puhelimeen nii kyllä tippu leuka lattiaan. Sain nimittäin tekstarin silt yhelt jäbält mun ekalt protuleirilt jonka kans olin leffassa käyny ja josta tiesin et se oli sillo aikoinaan muhu aika kuses.. Joka myös sillo lähetti mulle sen runon tekstarina joskus Kallion ekana vuonna jos jotku teistä muistaa... :D Mut siis oikeesti pelottavaa, se edelleen muistaa millo on mun synttärit. Mä en ees muista sen sukunimee! Sit se kyseli multa et näytänkö edelleen samalta ja et onko mulla kuvia jossai... siis mist mä kerään näit tyyppei jotka ilosesti juoksee mun perässä vuosi tolkulla??

Oli myös outoa ku tossa ku vietiin niitä meidän kamoja meidän ens vuoden kämppään muutama viikko sitte, nii yks mun vanha luokkalainen yläasteelta jota en sitte sillo sietäny laisinkaa lisäs mut facebookissa ja sano et olin haukkunu sitä pervoks ja töykeäks jollai foorumeil viitisen vuotta sitte. :D Ahaa, no kävin sitte sen poistamassa sieltä foorumilta (en edes muistanut semmosta ja pakko sanoo ettei oo mitään käsitystä miks mä sitä pervoks luulin... oon ite paljon pahempi :'D) ja sitte se ylipuhu mut alottamaan Bujinkanin tääl Suomessa.... ja nyt sitte näänki sitä pari kertaa viikossa. Olin jopa tossa toissapäivänä sen luona kylässä ja se teki mulle lettuja. Kyllä se elämä osaa ihmetyttää...

Kai oon juossu menneisyyttä karkuun liian pitkään jo. Kyllä se pakostiki joskus mut kiinni saa. Mut ehkä se on ihan jees kohdataki vanhat skeletonssit, nii pääsee jatkamaan elämää henkisesti kasvaneena ja paremmalla mielellä. :) Kutsuin jopa noi molemmat mun synttärikemuille, plus sen yhen joka on juossu mun perässä yli neljä vuotta, saa nähä saapuuko ne paikalle.. jos niin, nii ehkä kadun sitä myöhemmi. x'D

( Beautiful World )


Ja näin tuli meikäläisen vika päivä teininä päätökseen. :)

"So? Everyone wants stuff. We wake up everyday with a list of wishes a mile long and maybe we spend our lives trying to make those wishes come true, but just because we want them doesn't mean we need them to be happy."
- The Pie Maker

Se puhuu mulle taas. Joo, just se.

Se sano et se oli aatellu tehä niin vasta mun synttäreinä, mut mä en oikein tajuu sen logiikkaa... miks mä mun synttärein sille haluaisin puhua? Oisko sen muka pitäny olla mulle joku synttärilahja vai? Joku kyllä luulee itestään taas vähän liikoja.. Ja sit se toistamiseen hoki sitä et ollaan oltu kyllä hänen mielestään liian pitkään puhumatta ja hän mainitsikin asiasta tolle ja tolle. Raukalla ei näytä olevan muuta puheenaihetta... Sain sitä mukavasti järkytettyä sillä et kutsuin sitä ihan sen nimellä enkä millää lempinimiväännöksel, mut en kyllä tajua mitä se taas kuvittelee... miks mä mitää lempinimii käyttäsin enää? :'D voi lol.

Mutta jeps, kuten olen aika monesti jo todennu, ei mua haittaa olla sen kaa enää täs vaihees kavereit. Pakko kyllä sanoa että jotkut sen kommentit eilen oli kyllä semmosta luokkaa, että vähän tuntuu siltä että se on sen verran katumapäällä et se haluis enemmän ku mitä mä oon enää sille valmis antamaan. Oli pariin otteeseen kyllä semmonen kunnon anteeksi mitä fiilis.

No saapa nähä mitä tuleva tuo tullessaan. Sen mä oon päättäny et oon tosi mukava (voi sitte itkeä itsensä uneen joka yö) ja pidän sopivan etäisyyden.

It finally sunk into my conscious side of the brain that I will probably be spending 4 years in this University, instead of 3. Why, you ask? Because in a nutshell, it is the most beneficial thing for me to do. And why is that? Well, simply because I am offered this great chance of taking a work placement year after my 2nd year of studies. That way, I'll get some hands on experience in my field quite early on and with good luck, the company I took the placement in, will want me back after I finish my 3rd year and due to the fact that I have worked there before, I will be able to start with a bigger salary than I otherwise would.

Oh and hear this, if I happen to go to a big company like let's say Microsoft or IBM for instance, they'll give me all sorts of nice perks like a company car!! O__________O I kinda find it absurd that me, at the age of, what, 21 (!), would already have a company car to use!!

*dies of massive shocoloco (read = shock)*

Okay, so, I'm a bit baffled now. I got this e-mail from the computing course leader saying:

"An invitation for selected students:

I would like to invite you to lunch on Friday 9th May 12.15 – 2.15."

Well there is a slight catch, since we'll have to give some feedback on all the modules and such, but free food is free food.

But now for the good stuff. Only 3 people from each year were invited, so only 2 other first years in addition to me. So how likely is it that one of those 2 people, is that German dude (most of you should probably know why this is AWKWARD....)????? Someone honestly has something against me...

I just can't help but wonder, how the hell did I end up being a maid in our upcoming mask performance?

Eilen oli ehkä paras päivä hetkeen...

Paistettiin patonkia, naurettiin ja kiipeiltiin seinille. :)

Nyt pitäs taas ryhdistäytyä ja saada jotain aikaseks... huh huh.

Ed sai viime yönä kännipäissään jonkun mahtavan älynväläyksen ja kävi hakemassa meidän komerosta kaikki vessapaperirullat ja silppusi ne keittiöön (Ai nii, ja sen kaverit kanto sen sängyn kettiöön alkuillasta myös... who knows why) niin ettei siellä sitte lattiaa enää aamulla nähnykään. Tänne tuli sit jotai yliopiston tyyppejä pällistelemään tapahtunutta aamulla ja valittamaan Edille ja voipi olla että joudutaan tästä lähin sitte ostamaan omat vessapaperit ku yliopisto ei hirveen mielellään enää kustanna meille. Kiitos Ed!